Kun vuoden 2022 mokkapalalähettiläs Hanna Sumari julkaisi maailman ihanimman mokkapalojen muunnelman veriappelsiinin kanssa, minun yöunet alkoivat olla täynnä erilaisia mokkapalaversioita, etteivät edes mahtuisi yhteen blogikirjoitukseen.
Ai mitä kaikkea ihmisen mieli voikaan kuvitella!!! Mutta vuosi 2022 onkin mokkapalavuosi, joten miksi ei!? Nyt, jos ei koskaan, olisi paras aika antaa mielikuvitukselle vapaat kädet ja leipoo omia unelmia.
Tässä minun unelma täytetty: Ananasmokkapalat, joiden inspiraationa olivat Hanna Sumarin Veriappelsiinimokkapalat ja perinteinen keikauskakku.
Kondensoitu maito on minusta herkku. Voin syödä sitä lusikalla ihan sellaisenaan. Tai laittaa lettuihin täytteeksi. Oletko kokeillut? Ei hullumpaa!
Rakastan kondensoidusta maidosta tehtyä jäätelöä. Mutta kaikista parhaiten se sopii leivontaan.
Tämä resepti on kehitetty sodan aikana, kun raaka-aineita leivontaan ei ollut ollenkaan ja makeanhimo ei meinannut loppua ikinä. Joku keksi tämän ihanan maukkaan kakun, jonka tekemiseen tarvitset vain muutaman perusraaka-aineen.
Taas kerran tuli huhtikuu, synttärikuukausi. Tänä vuonna poikkeustilanteen takia emme järjestä isoja juhlia, mutta onneksi sen verran iso perhe meillä, että me viisi voimme tehdä jo kunnon bileet ja syödä mahtava kakun melkein kerralla.
Tänä vuonna poikkeustilanne-synttärit aloitetaan tuhdilla suklaakakulla, mikä vie kielen mennessään. Kakku on niin helppotekoinen, että suosittelen sitä jopa leipurialoittelijoille. Onnistuu varmasti!
Itsenäisyyspäivää on vietetty monesti tässä blogissa, joten ei ole varmasti mikään ihme, että lähdin suunnittelemaan kuplivajuustokakun juuri tämän päivän kunniaksi. Ja mikä voisikaan olla parempi valinta kuin Mionetto Valdobbiadene Extra Brut Prosecco Superiore, aivan loistava valinta makeiden leivonnaisten pariksi.
Aina on syytä juhlia, kun sinulla on Mionetto! Ja mikä on
parempi syy korkata kuplivaa kuin isänpäivänä? Ja vaikka isää ja äitiä pitäisi
juhlia useamminkin kuin kerran vuodessa, mutta etenkin isänpäivänä juhlitaan.
Isälle leivotaan kakkua, joka imee itseensä juhlajuomaa.
Postaus toteutettu yhteistyössä SodaStreamin kanssa.
Ystävänpäivä on meidän perheessämme päivä, jolloin äiti tekee ihanan kakun tai leivokset omille lapsille. Mahdollisuuksien mukaan sen päivän vietämme yhdessä tai ainakin kakkukahvihetken.
Tänä vuonna suunittelin lapsille vadelmamascarponekakkua, koska vadelma on minun lapsieni lempimarja.
Tässä kakussa täytteenä on vadelmakiisseli ja mascarponevaahto. Oletko muuten tiennyt, että marjakiisselistä tulee rakenteellisesti paljon parempi, jos sen teet sen kuplivan juoman kanssa? Se on vanha Bosnian keittiötätien salaisuus. Meillä kiisseliä ei syödään sellaisenaan, mutta kakun täyttöön aika useasti. Soodaveden kanssa tehty marjakiisseli on täydellinen marjatäyte kakkuihin.
Ystäväni poika meni naimisiin ja pyysi minua tekemään
hänelle hääkakun 30-40 hlö:lle. Minkäänlaisia toiveita ei ollut, siispä minulla
oli täysin vapaat kädet, joten suunnittelu oli hieman vaikeaa, mutta samalla
juuri sitä, mitä yleensä haluankin: tehdä päätökset itse. Ja tämä on juuri paras
tapa käyttää omaa luovuutta.
Ensimmäiseksi päädyin kerroskakkuun ja liekitetynmarengin kuorrutteeseen. Ja kun pari on
Bosniasta kotoisin, ajattelin meidän lipun värejä: valkoinen, keltainen ja
sininen. Kaupoista olen muutenkin ihastellut pensasmustikoita ja niiden värjäys
kultaisella ja hopealla tomulla toimii tosi hyvin, joten niitä käytin myöskin!
Mitä keltaista? Ruusut tietenkin. Entä maku? Meinasin googlettaa
sesonkihedelmiä ja avasin puhelimeni. Näytönsäästäjänä paljastui ihana drinkkikuva
ja lasin sisällä olevat sitruunaviipaleet antoivat vastauksen: Sitruuna! Ei ole
ensimmäinen kerta, että HUAWEI Mate 10 Pro:n näytönsäästäjäkuvat vastasivat
minun hetkellisiin pulmiin
.
Olen useasti tehnyt erilaisia tahnoja (eng. curd) karpalosta,
vadelmasta, mustikasta…. mutta juuri sitä alkuperäistä sitruunatahnaa tein nyt
ensimmäistä kertaa. Voin nyt varmuudella sanoa, että EI viimeistä kertaa. Maku
on mahtava, eikä sitä voi verratta kaupan tahnoihin. Tämä on jotain ihan muuta.
Täytteeseen halusin lisätä pensasmustikoita, mutta luonnon
metsämustikka on minun lempimarja, joten päädyin lisäämään ne. Se oli
pienokainen virhe, minkä takia otsikossa lukeekin: Shokkia aiheuttava maku! Mitä
tapahtui? Mustikat värjäsivät täytteen vaaleanpunaiseksi ja mielikuvitus kakun
mausta viittasi johonkin ihan muuhun kuin raikkaan ja aavistuksen hapokkaan
sitruunan makuun. Se ei kuitenkaan haitannut ketään muita, paitsi minua.
Olisinpa käyttänyt pensasmustikoita!
Kakku ylitti odotukseni ja kun hääkakkua ei tehdä joka päivä
oli pakko saada kuvia. Kuvaukseen minulla ei ollut paljon aikaa, joten oli
pakko tyytyä kännykän valokuviin. Viime aikoina se ei ole ollutkaan ongelma,
sillä Leica kameralla varustettu puhelimen otokset ovat mahtavat. Kuvien käsittely
myöskin. Yksi minulle tärkeimmistä ominaisuuksista ruokakuvauksessa on tarkkuuden
säätö jälkikäteen, jonka avulla nopeasti otetut kuvat voi hyvin muokata
jälkikäteen.
Sadepäivänä kahden pilven välissä otin kakun nopeasti pihalle
ja ihan kuin elokuvissa, hetkeksi tuli auringonsäde. Olihan sopiva hetki napata
muutamia valokuvia.
Kakun sisältökuvan sain taikatempulla: tein yhden pienen
ylimääräisen kakun meillekin. Sillä lailla ei koskaan tarvitse tehdä tarkkaa
laskelmaa raaka-aineista, eikä tarvitse huolehtia riittääkö kuorrutetta. Teen
melkein aina ylimääräisen kakkupohjan ja kaikki ylimääräiset täytteet ja
kuorrutteet sinne. Maistuu kahvin kanssa.
Tästä reseptistä sain yhden ison 30 cm kakun ja kaksi pientä
20 cm kakkua. Kakut tein juhlaa edeltävänä päivänä. Marenkikuorrutteen tein
juhlapäivänä. Sitruunatahna kannattaa tehdä ensimmäisenä ja sitten paistaa
pohjat. Illalla voi täyttää kakut ja jättää ne jääkaappiin tekeytymään.
Juhlapäivänä kasataan ne päällekkäin ja koristellaan.
Sitruunamustikkakakku
Sitruunatahna/ Lemon curd:
5 sitruunan kuoriraastetta ja mehua
2,5 dl hillosokeria
2,5 dl sokeria
10 keltuaista
250 g voita
Laita kattilaan kaikki ainekset paitsi voi. Keitä miedolla
lämmöllä 15 minuuttia. Jäähdytä ja vatkaa hyvin. Lisää kuutioitu voi ja vatkaa kuohkeammaksi.
Iso pohja:
10 munaa
5 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
Lämmitä uuni 200°.
Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Lisää jauhot siivilän läpi ja sekoita
nuolijalla varovasti nostellen. Kaada kakkuvuokaan ja paista n. 30 minuuttia.
Pieni pohja:
(tee 2 samanlaista)
4 munaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
Lämmitä uuni 200°. Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Lisää jauhot siivilän läpi ja sekoita nuolijalla varovasti nostellen. Kaada kakkuvuokaan
ja paista n. 20 minuuttia.
Täyte:
7,5 dl kuohukermaa
7,5 dl vispikermaa
600 g mascarponejuustoa
1 pussi vaniljakastikejauhetta
sitruunatahna
600 g mustikoita
Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää notkistettu mascarpone ja
sitruunatahna. Vatkaa hyvin ja lisää vaniljakastikejauhe. Vatkaa voimakkaasti. Lisää
mustikat ja sekoita varovasti.
Täytä kakut kelmulla vuorattuihin vuokiin ja laita jääkaappiin
yöksi.
Italialainen marenki:
10 valkuaista (valkuaiset säilyvät hyvin jääkaapissa, joten
tahnasta jääneet valkuaiset voi käyttää seuraavana päivänä marenkiin)
6 dl sokeria
1,5 dl vettä
Laita vesi ja sokeri kiehumaan ja keitä seosta niin kauan,
että lämpötila nouse 121°. Samaan aikaan kun keität sokeria, vatkaa valkuaiset
kovaksi vaahdoksi. Kun lämpötila on saavutettu, kaada sokeriliemi valkuaisiin
koko ajan vatkaten. Vatkaa voimakkaasti niin kauan, että marenki jäähtyy huoneenlämpöiseksi.
Ota kakut pois vuoista ja kasaa ne päällekkäin. Minä laitoin
alimmaiseen kakkuun muutaman mehupillin ylimmäisen kakun tueksi. Toimii hyvin.
Kuorruta kakku marengilla ja halutessasi liekitä marenki
kaasupolttimella. Koristele ruusuilla ja mustikoilla.
Härkäpapujauhosta
tehtyä marjapiirakkaa maistoin aikoina Turun messuilla. Siitä lähtien halusin
kokeilla suklaista leivosta härkäpapujauhojen kanssa ja nyt kun oli tarvetta
leipoa tyttären konsertin puhvettiin jotain gluteenitonta, tuli ajatus tehdä unelmaleivos
juuri tänään.
Minua varoitettiin,
että jauhot ovat hieman kitkerän makuisia, joten laitoin isoon leivosmäärään
vain 2,5 dl härkäpapujauhoja. Maistelun jälkeen voin sanoa, että leivokset
olivat tosi maukkaita, karkea härkäpapujauho antoi pähkinäisen fiiliksen, kun
sitä söin. Voin kuitenkin sanoa, että ensi kerralla käytän ainakin puolet
jauhoista härkäpapujauhoja. Suosittelen sinullekin.
800 g itse tehtyä ricottajuustoa (ohje tässä: klik!)
(voit toki käyttää kaupan ricottajuustoa tai
vaihtoehtoisesti maustamatonta tuorejuustoa)
2 dl kookossokeria
4 rkl vaniljasokeria
4 kananmunaa
Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
Kiehauta vesi ja lisää se kermaviilin joukkoon. Sekoita
tasaiseksi.
Notkista tuorejuusto kulhossa vatkaamalla sähkövatkaimella.
Lisää joukkoon sokeri ja kananmunat. Sekoita hyvin ja nosta sivuun hetkeksi.
Vatkaa isossa kulhossa kananmunat ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Lisää kuivat aineet vuorotellen kermaviiliseoksen ja öljyn kanssa. Sekoita
tasaiseksi.
Kaada noin 3/4 osaa suklaataikinasta leivinpaperilla
vuoratulle syvälle uunipellille. Lusikoi päälle juustokakkumassa. Lusikoi
lopuksi vielä loput suklaataikinasta.
Paista leivosta uunissa noin 60 minuuttia 175 asteessa. Peitä
leivosta toisella leivinpaperilla, niin leivonnaisen pinta ei pala.
Tämä leivos on kaksi minun heikkoutta yhdessä suupalassa.
Linnutkin tietävät, että rakastan unikonsiemeniä. Miksi se musta pilkku on niin tärkeää minun makuaisteille, en osaa sanoa.
Muistan jo lapsuudesta, kun äitini teki unikonsiemenensarvia ja söin salassa niiden täytettä niin paljon kun ehdin, ennen kuin äitini otti minut kiinni. En ikinä jaksanut odottaa niiden paistumista ja silloin, kun ne olivat vihdoinkin paistuneet, ne olivat hetkessä jo syöty.
Itsekin olen jatkanut leipomista unikonsiemenien kanssa ja tässä blogissa on paljon ihania reseptejä unikonsiementen rakastaville. Useimmiten yhdistän unikonsiemenetluumujen kanssa, mutta kirsikka on myös yksi lempihedelmistäni, joten kun törmäsin tähän ohjeeseen blogissa Coolinarija, tiesin, että ensimmäisenä vapaapäivänäni aion leipoa juuri tätä.
Pienen pieni ongelma oli se, että pakastekirsikoita ei löydy kaupasta ja oman pihan kirsikat olivat kerätty hirveässä kiireissä ja olivat pakkasessa kivien kanssa, joten hampaita oli varottava koko ajan leivosta syödessä. Se ei kuitenkaan vaikuttanut mahtavaan makuun ja tiedän, että tätä tulee leivottua uudelleen.
Unikonsiemenen kirsikkaleivos
5 isoa munaa
350 g sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 sitruuna (mehu ja kuoriraaste)
150 ml maitoa
100 ml öljyä
350 g vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 leivinjauhetta
200 g unikonsiemeniä (jauhettu kahvimyllyssä, blenderissä, morttelissa…)
300 g kirsikkaa
Esilämmitä uuni 200 asteeseen.
Voitele ja korppujauhoitta n. 34x22cm uunivuoka.
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaniljasokeri, raastettu sitruunan kuori ja sitruunamehu, maito ja öljy. Lisää vehnäjauhot, johon on sekoitettu leivinjauhe ja suola siivilän läpi ja sekoita nuolijalla varovasti nostelen.
Kaada puolet seoksesta vuokaan ja paista uunissa sen verran, että päälle muodostuu kuori. Sillä aikaa sekoita unikonsiemenet jäljelle jääneeseen taikinaan ja sekoita hyvin.
Ota kakku uunista pois ja laita kirsikat varovasti pinnalle. Kaada unikonsiementaikina päälle ja levitä varovasti. Paista uunissa 10 minuuttia ja laske lämpö 175°. Paista vielä n. 25 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Jäähdytä hyvin ja laita halutessasi tomusokeria pinnalle.
Lämmitä uuni 180°C. Sekoita jauhot keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää öljy ja hiljennä vatkain pienemmälle. Lisää seokseen vuorotellen jauhot ja maito ja vatkaa pienemmällä teholla. Kaada seosta leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (n. 36x25cm) ja paista 20-25 minuuttia.
Heti kun pohja on valmis, ja vielä kuuma, painele reiät puukauhan varsilla.
Itse olen käyttänyt nyt ensimmäisen kerran mielestäni liian pientä vartta. Ensi kerralla haluaisin tehdä vähän isommat reiät paksummilla varsilla, silloin leivoksesta tulee näyttävämpi.
Täyte I
1 l maitoa
2 dl maissitärkkelystä
6 rkl sokeria
väri- ja makuyhdistelmä maun mukaan (minttu öljy, vaniljasokeri, mansikka-aromi…)
(Seosta voi värjätä esim. pastavärillä. Minä värjäsin punajuurijauheella ja lisäsin 3 rkl vaniljauutetta. Oli tosi hyvämakuinen ja kivanvärinen.)
Sekoita tasaiseksi sokeri, vaniljasokeri (tai aromi maun mukaan), maissitärkkelys, elintarvikeväri ja noin 1 dl maitoa.
Laita loput maidosta kiehumaan. Kaada maissitärkkelysseos ja keitä hiljalleen koko ajan sekoittaen, että siitä tulee sileä ja paksu kreemi. Ole varovainen, pohja palaa herkästi. Jos huomat, että kreemi on tarttunut kiinni pohjaan, kaada heti toiseen astiaan äläkä raavi pohjasta palannutta osaa, muuten koko kreemi haisee palaneelle.
Lado kuuma kreemi pohjan päälle, tasoita ja anna jäähtyä niin, että päälle muodostuu kuori.
Täyte II
1 l maitoa
2 dl maissitärkkelystä
6 rkl sokeria
4 rkl kaakaota
100 g tummaa suklaata
Keitä kreemi samalla tavalla kuin edellinen, paitsi että pieneksi pilkottu suklaa lisätään keittämisvaiheessa. Kun on valmis, lado sen varovasti ensimmäisen täytteeseen päälle. Jäähdytä leivosta hyvin ennen leikkaamista!
Itsenäisyyspäivä on tärkeä juhla suomalaisille, mutta myös meille, jotka ovat asuneet täällä jo vuosia. Itsenäisyyspäivän menu on aina suunniteltu tarkasti, sillä tämä juhla on ollut merkityksellinen jo ensimmäisestä juhlavuodesta lähtien. Ensimmäisen Itsenäisyyspäivän vietin Kontiolahden Kansalaisopiston tiloissa, suomen kielen opettajien järjestämässä juhlassa.
Jo seuraavana vuonna Suomi täytti 80-vuotta ja tuolloin meidän perhe juhlisti Itsenäisyyspäivää juhlaruoalla ja pukeutuen juhlavasti. Ensimmäisen kerran puolentoista vuoden aikana meillä oli suomalaisperhe illallisvieraana. Olihan se tuplajuhla meille, sillä tähän asti meillä kävi suomalaisia vieraita vain kahvilla. Muistan kuinka huolellisesti äitini valmisti bosnialaisia juhlaruokia.
Minä taas olin kovin kiinnostunut siitä, mitä on suomalaisten juhlaruoka Itsenäisyyspäivänä ja minkälainen on Itsenäisyyspäivän menu linnanjuhlissa. Aikoja sitten kuulin jo Ellen Svinhufvudin kakusta ja haaveilin siitä. Kerran sen tein ja kakkuni vei voiton "MENNEEN AJAN HERKKU”- kilpailussa. Sen jälkeenkin Ellen Svinhufvudin kakku on ollut vakioherkku meidän Itsenäisyyspäivän menussa. Ja tietenkin nyt myös Suomi 100 Itsenäisyyspäivän juhlassa.
Suomi 100-juhla on erittäin merkittävä, joten tänä vuonna kävin etsimässä vinkkejä, tietoja ja ideoita kaupasta, missä kauppiaat huolehtivat asiakkaista erittäin hyvin: Imatran Citymarketista.
Heti kun saavuin paikalle, kauppias Marko Tujula kertoi minulle omien vanhempiensa muistoja, joista voit lukea tästä. Tarina herätti kiinnostusta, sillä esille tuli uusia ruokia, joista en ollut ennen edes kuullut: pirana, tytinä, hapanlohko, tirripaisti, setsuurileipä. Nyt olen rikkaampi, sillä sain selville mitä kaikkea täällä syötiin ennen vanhaan, mutta myös sen, kuinka tapahtui ruokakulttuurin muutos Suomessa ja miten sen ovat kokeneet Helvi ja Veikko Tujula.
Kävin myös tutustumassa kaupan valikoimaan ja taas kerran ihastuin siihen. Oliiviöljyosasto on yksi parhaista, mitä olen nähnyt, ja juhlavuoden glögivalikoima mahtava. Itsenäisyyspäivä ja Suomi 100 nätisti otettu huomioon, mutta katso tätä, kaikkein tärkeintä: asiakkaan toiveet toteutetaan täällä!
Juttelin myös tavaratalon johtajan Pekka Niemelän kanssa. Halusin tietää minkälainen Pekan Itsenäisyyspäivän menu on.
”Oma Itsenäisyyspäivän menu on usein ollut sangen perinteinen, esimerkiksi kotimaista kalaa eri muodoissa, alkuruokana tai pääruokana, lihaa, esimerkiksi karjalanpaistia tai paahtopaistia. Jälkiruokana maistuu mm. kinuskikastikkeella maustettu uuniomena vaniljajäätelön kera.”
”Tämän vuoden menu on vielä täysin arvoitus, koska Itsenäisyyspäivän ohjelmakin on vielä ainakin osittain arvoitus.” Pekka jatkaa.
Itsenäisyyspäivän juhlakattaus taas ei ole Pekan mielestä arvoitus. Suomi 100 vuodessa kotimaisuus on ratkaiseva tekijä.
”Suosittelen ilman muuta kattauksessa käytettäväksi kotimaisia tuotteita. K-Citymarketista löytyy erittäin onnistunut valikoima perinteisiä sekä aivan uusia tuotteita kattaukseen ja sen oheenkin. Suosittelen tutustumista paikan päällä ja kaikessa rauhassa suunnitellen. Samalla haluan toivottaa kaikille asiakkaillemme erittäin juhlavaa Suomi 100 Itsenäisyyspäivää,” sanoo Pekka Niemelä.
Mielestäni Marimekon vain K-Citymarketeille suunniteltu tekstiilisarja ja sen Siirtolapuutarha sinivalkoiset kaitaliinat olivat aivan ehdoton meidän juhlapöydälle. Valkoisen Arabian KoKo sarjan yhdistin Arabian Suomi 100 Esteri kattauksen tuotteiden kanssa.
Suomi 100 – Itsenäisyyspäivän menu
Alkuruoka
Kylmäsavulohi- ja katkarapuviinerit
Savulohi-ruisnapit
Pinaatti-kananmunasalaatti
Vihersalaatti
Karjalanpiirakat ja munavoi
Lepuskat ja savulohitahna
Pääruoka
Punaviinipaisti
Perunasellerimuusi
Jälkiruoka
Ellen Svinhufvudin kakku
Mustikkajäädyke
Lämmitetty leipäjuusto ja mustikkahillo
Juustotarjotin
Kylmäsavulohi- ja katkarapuviinerit
Tämä helppo ja kaunis alkupala hyvän maun lisäksi toimi pöytäkoristeena. Hyvää maku tulee oikeasta voitaikinasta, jota ei kannata korvata tavallisella lehtitaikinalla.
Sulata voitaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Leikkaa valmiiksi kaulittu taikinasuorakaide kolmeen osaan. Paina taikinapalan päälle pienen lasin pohjalla liki taikinan läpi menevä ympyrä. Voitele pohjat munalla. Levitä ympyrälle nokare tuorejuustoa. Nosta kunkin neliön keskelle palanen kylmäsavulohta tai iso katkarapu. Lisää jokaiseen neliöön myös jotain kasviksia. Paista 225-asteisessa uunin keskitasossa 12 minuuttia.
Savulohi-ruisnapit
Suomi 100 juhlapöydällä täytyy olla ruisleipää jossakin muodossa. Ruisnapit, täytetyt oikein tuhdilla lohitahnalla, vievät kielen mennessään.
1 pussi ruisnappeja
½ rasiaa katkaravun makuista tuorejuustoa
½ rasiaa savulohen makuista tuorejuustoa
100 g smetanaa
2 rkl majoneesia (ei kevyttä)
200 g savulohta (nyhdettynä)
150 g kylmäsavulohta (pilkottuna)
150 g graavilohta (pilkottuna)
1 ruukku tilliä (pilkottuna)
1 ruukku ruohosipulia (pilkottuna)
Sekoita kaikki ainekset tahnaksi ja täytä ruisnapit. Koristele graavilohella ja tillillä.
Tahnaa tulee kerralla reilusti, joten voit tarjota sitä myös lepuskoiden kanssa. Tämä tahna on oikein juhlava ja sisältää paljon kalaa. Graavilohi ja kylmäsavulohi, yhdessä majoneesin kanssa antavat tahnalle erikoisen koostumuksen ja maun. Vieraat varmasti pyytävät reseptiä.
Pinaatti-kananmunasalaatti
1 pussi babypinaattia
4 kananmunaa
oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa ja pippuria
Keitä kananmunat kovaksi ja viipaloi ne. Huuhtele ja kuivaa pinaatti huolellisesti.
Asettele pinaatin lehdet tarjoilulautaselle ja pirskottele päälle oliiviöljyä ja sitruunamehua. Mausta suolalla ja pippurilla. Asettele päälle kananmunan lohkoja.
Vihersalaatti
Raikas vihersalaatti löytää aina paikkansa meidän ruokapöydässä. Se on helppo tehdä ja sopii jokaiseen ruokalajiin. Nykyään kun kaupoista on saatavilla jo valmiiksi huuhdeltuja salaattisekoituksia, ei ole todellakaan syytä jättää ruokapöytää ilman tätä terveellistä ja näyttävää lisuketta.
1 pussi vihersalaattisekoitusta
1-2 rasiaa kirsikkatomaatteja (erivärisiä)
muita kasviksia toiveiden mukaan (kurkkua, paprikaa, punasipulia)
suolaa ja pippuria
oliiviöljyä
sitruunamehua
Asettele salaatinlehdet tarjoilulautaselle ja pirskottele päälle oliiviöljyä ja sitruunamehua. Mausta suolalla ja pippurilla. Asettele päälle kirsikkatomaatit ja halutessasi muutkin kasvikset.
Munavoi
Munavoi sopii karjalanpiirakoiden lisäksi erilaisten rieskojen, ruisleivän tai vaikkapa lepuskojen lisukkeeksi. En voi kuvitella niin isoa juhlaa, kuten Suomi 100 Itsenäisyyspäivän juhlaa ilman sitä.
4 kovaksi keitettyä kananmunaa
150 g voita
½ tl suolaa
Hienonna jäähtyneet kananmunat. Ripottele päälle suolaa. Lisää munat huoneenlämpöiseen voihin. Sekoita tasaiseksi. Voit halutessasi maustaa munavoin hienonnetulla persiljalla tai ruohosipulilla.
Punaviinipaisti
Klassinen, lihaisa punaviinipaisti korvaa hyvin perinteisen karjalanpaistin juhlissa kuin juhlissa. Liha hautuu pitkään uunissa ja maustuu ihanaksi, mausteiden ja punaviinin ansiosta. Näin valmistettu paisti sopisi jopa valtion vieraille.
Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen ruoanlaittoa. Paista lihakuutiot neljässä tai viidessä erässä, jotta pannu ei jäähdy liikaa. Näin lihat ruskistuvat kunnolla, ja saat makua myös pannun huuhteluliemeen, joka käytetään kastikkeeseen. Siirrä liha pataan.
Kuullota sipulia ja porkkanoita pannulla muutama minuutti. Lisää pataan valkosipulisilppu ja kuullota vielä hetki. Lisää ne pataan.
Lisää pataan lihafondit ja mausta suolalla. Lisää mustapippurit ja laakerinlehti.
Kiehauta pannulla punaviini ja tomaattimurska. Kaada liemi pataan, peitä kannella ja hauduta uunissa 170 asteessa 3 tuntia. Viimeisen tunnin aikana voit halutessasi lisätä pataan paistetut herkkusienet.
Perunasellerimuusi
Kun haluat tehdä juhlavamman perunamuusin, siihen on lisättävä makua. Minä sen teen lisäämällä muita kasviksia tai juureksia (selleriä, bataattia, kukkakaalia, porkkanaa). Kokeilemalla päädyin tulokseen, että paras suhde on 2:1, eli 2 osaa perunaa ja 1 osa muita kasviksia. Kaikista juhlavin maku mielestäni tulee selleristä, joten Suomi 100 juhlapöydälläni on juuri sitä!
1 kg perunaa
½ kg selleriä
100 g voita
1-3 dl täysmaitoa (riippuen perunalajista)
1 tl suolaa
Keitä kuoritut perunat ja sellerit kypsäksi. Lämmitä maito. Soseuta kasvikset, lisää suola ja voi ja vatkaa seos. Lisä maitoa varovasti, koko ajan vatkaten. Tarvittava määrä maitoa riippuu perunan lajikkeesta ja saattaa vaihdella todella paljon, joten ole varovainen. Muista, että maitoa voit aina lisätä, mutta et voi vähentää, joten vain pisara kerrallaan!
3/4 dl sokeria
1 1/2 dl vahvaa kahvia
1 1/2 dl täysmaitoa
300 g voita (suolatonta)
100 g manteleita (jauhettuna)
päälle:
1 ½ dl mantelilastuja
Kuumenna uuni 125-asteeseen. Vaahdota valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Sekoita mantelijauhe varovasti vaahdon joukkoon. Levitä vaahto 4 levyksi (à 15 x 22 cm) kahdelle leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
Laita molemmat pellit yhtä aikaa uuniin ja paista pohjia 125 asteessa noin 1 1/2 tuntia, kunnes ne ovat täysin kuivuneet. Vaihda peltien paikkaa muutamia kertoja paiston aikana. Irrota pohjat varovasti lastan avulla ja jätä jäähtymään uuniritilän päälle.
Sekoita sokeri kuumaan kahviin ja jäähdytä kylmäksi. Lisää maito. Vatkaa seos ohuena nauhana huoneenlämpöiseen voihin, koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Lisää jauhettu manteli loppuvaiheessa.
Jaa täyte täysin jäähtyneille pohjille ja tasoita. Pinoa kakku.
Paahda mantelilastut kuivalla pannulla vaaleanruskeiksi ja anna niiden jäähtyä täysin.
Voitele kakun pinta ja reunat kreemillä. Koristele paahdetuilla mantelilastuilla.
Säilytetään viileässä, mutta tarjoillaan huoneenlämpöisenä.
Kakku on leikattava terävällä veitsellä mantelilastujen vuoksi!
Mustikkajäädyke
Vuosien varrella, tekemällä Ellen Svinhufvudin kakun, ongelmana on ilmestynyt 6 ylijäänyttä kananmunan keltuaista. Sitten löysin jäädykkeen ja ongelma oli ratkaistu. Mustikalla maustettu jäädyke on kruunannut meidän juhlapöytämme.
6 keltuaista
2 dl sokeria
4 dl kuohukermaa
500 g jogurttia
500 g mustikkasurvosta
valkosuklaata
pensasmustikoita
Vaahdota keltuaiset ja sokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon jogurtti. Soseuta mustikkasurvos sauvasekoittimella tasaiseksi. Yhdistä kaikki ainekset varovasti sekoittaen. Kaada seos kakku- tai jäädykevuokaan. Anna jäätyä pakastimessa mielellään seuraavaan päivään tai ainakin useita tunteja.
Ota jäädyke sulamaan noin 20 minuuttia ennen tarjoilua. Kumoa lautaselle (tarvittaessa upota vuoka ensin kuumaan veteen) ja koristele valkosuklaalla ja kokonaisilla mustikoilla.
Juustotarjotin
Meidän perheessä tykätään miedommasta juustosta, joten tämän vuoden Itsenäisyyspäivän menun on mahtunut hyvin Pirkan parhaat valikoimasta valitut miedon täyteläinen ja aromaattisen pähkinäinen Kartanojuusto, sekä täysrasvainen ja sisältä kypsytetty saariston kermajuusto. Niiden seuraksi viikunoita, saksanpähkinöitä ja viinirypäleitä.
Paikkansa on löytänyt myös perinteinen leipäjuusto, miedosti lämmitetty. Sitä syömme itsetehdyn mustikkahillon kanssa. Ole hyvä!
